Tietoa opistosta


Missio


Länsi-Suomen opisto on suomalainen kansanopisto, jonka tehtävänä on tarjota korkeatasoista ja yhteisöllistä opetusta ja ohjausta. Tarkoituksenamme on toimia opiskelijan rinnalla tämän henkilökohtaisten, sivistyksellisten ja opinnollisten tavoitteiden saavuttamisessa. Viihtyisä oppimisympäristömme tarjoaa puitteet oivaltaa, löytää uuttaa ja luoda elinikäisiä kontakteja. Suvaitsevaisuus ja elämänmyönteisyyden korostaminen ovat meille tärkeitä arvoja, jotka näkyvät ja tuntuvat Länsi-Suomen opiston arjessa.

Tarjoamme meille tulevalle opiskelijalle tarkoituksenmukaisen koulutuksen, joka on ajan hermoilla, että jokainen oppilas saa meiltä koulutuksen jota on hakenut ja kokemuksen, joka ei unohdu. Pyrimme tukemaan opiskelijan kehitystä ja tulevaisuuden suunnitelmia elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti.

Panostamme koulutuksen kansainvälisyyteen ja opetuksen laatuun. Pyrimme kehittämään toimintaamme koko ajan. Haluamme, että jokainen opiskelija saa meiltä koulutuksen, jota on hakenut ja kokemuksen, joka ei unohdu.

Länsi-Suomen opisto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sitä ylläpitää Länsi-Suomen opistoyhdistys ry. Opisto on toiminut Huittisissa jo yli 120 vuoden ajan. Yhdeksän kuukauden mittaisilla opintolinjoilla opiskelee noin 80 opiskelijaa. Kaikkiaan vuoden aikana opistolla opiskelee yli 1000 opiskelijaa.

Historiamme


Suomeen kansanopistot rantautuivat 1890-luvulla muista pohjoismaista. Länsi-Suomen Kansanopisto avasi ovensa ensimmäisenä suomenkielisenä kansanopistona 1.11.1892.

Opiskelijat olivat pääosin Huittisten ja lähiseutujen asukkaita. Oppiaineina harjoiteltiin maanviljelyn ja kotitalouden taitoja.

Ensimmäisen johtajansa M.A. Knaapisen aikoihin opistoa ei vielä avustanut valtio, vaan toimintaa rahoitettiin kurssimaksuilla, arpajaisilla ja lahjoituksilla. Länsi-Suomen opisto on toiminnassaoloaikanaan selvinnyt monista vaikeista ajanjaksoista maamme historiassa. Keisarillisen Venäjän vallan aikana kansanopistotoimintaan suhtauduttiin idässä epäsuopeasti ja talousongelmat vaivasivat opistoa. Vasta itsenäistymisen ja sitä seuranneen kansalaissodan kärsimysten jälkeen toiminta alkoi vakiintua. Sotavuodet 1939-1944 näkyivät myös Länsi-Suomen opiston elämässä: Osa opiskelijoista ja opettajista lähti rintamalle ja opintoja suoritettiin poikkeusjärjestelyin. Talvisodan aikana opistolla toimi tykistön koulutuskeskus ja jatkosodan aikana sotasairaala.

Suomen muuttuessa teollisuusvaltioksi 1960-luvulla alkoi opistollakin tapahtua suuria muutoksia. Opistoon alkoi virtaamaan oppilaita ympäri maata, ja kurssien markkinointi aloitettiin. Yhä useammin opiskelijat olivat ylioppilaita ja opettajat akateemisen tutkinnon suorittaneita.

Myös opiskeltavissa ainessa tapahtui uudistuksia. Kielten opetus alkoi Länsi-Suomen opistossa 1960-luvulla, ja olemme siitä edelleen tunnettu. Kurssitarjonta kasvoi muutenkin reilusti, kun kansanopistot saivat vapauden itse päättää tarjonnastaan. Opisto alkoi hitaasti, mutta varmasti muodostua siksi oppimisen ja sivistyksen keskukseksi, joka se tänään on.

Nykyään Länsi-Suomen opisto kulkee edelleen kehityksen aallonharjalla. Keskitymme olennaiseen ja teemme vakaalla kädellä sitä, mistä meillä on niin pitkä kokemus. Tarjoamme koulutusta tässä ajassa, tulevaa silmällä pitäen.

Tällä hetkellä Länsi-Suomen opisto on maamme suurimpia vapaaseen sivistystyöhön keskittyneitä opistoja. Se on maamme kansanopistoista yksi kansainvälisimmistä ja sen linjoilla opiskelee vuosittain yli 1 000 opiskelijaa.